Harjoituksia

Olen kerännyt eri lähteistä ryhmäyttämisharjoituksia, testannut niitä 7.-9.-luokkalaisilla ja luonut kokeilujeni perusteella listan harjoituksista, jotka toimivat yläkoululaisille (harjoitukset sopivat toki kaikenikäisille) opettajan vetämänä. Olen jakanut harjoitukset kolmeen kategoriaan: nimi- ja tutustumisharjoituksia, ilmapiiriä parantavia harjoituksia ja ryhmiinjakomeneltemiä. Nappaa mieleisimmät, toteuta sellaisenaan tai sovella omiksesi. Pidä hauskaa!

NIMI- JA TUTUSTUMISHARJOITUKSIA

Kun ihmisistä muodostetaan ryhmä, tunnelma on yleensä aluksi jännittynyt ja varovainen. Tutustumis- ja nimiharjoituksien avulla ryhmän jäsenet saavat tukea tutustumiseen ja toistensa kohtaamiseen ryhmän alkuvaiheessa.

JÄÄN MURTAMINEN - ESITTÄYTYMINEN PAREITTAIN
Oppilaat jaetaan sattumanvaraisesti pareiksi. Jos osallistujia on pariton määrä, opettaja osallistuu myös. Toinen parista kertoo itsestään toiselle minuutin ajan, ja sitten roolit vaihdetaan. Pareille kerrotaan ennakkoon, että esittelyn jälkeen he esittelevät toisensa muulle ryhmälle. On siis hyvä muistaa kuunnella! Tehtävää voi helpottaa siten, että minuutin sijaan itsestä pitää kertoa kolme asiaa. Näin saadaan myös lyhennettyä tehtävän kestoa.

NIMIHARJOITUS
Jokainen sanoo piirissä nimensä ja keksii samalla alkukirjaimella olevan sanan, esim. Laura Lapanen. Voitte sopia sanaksi myös adjektiivin, jos niin sovitaan, esim. Laura Laiska. Tai sitten kuvailevan sanan nimen alkuun, esim. Leijaileva Laura. Assosiaation käyttö helpottaa etunimien oppimista, ja tällä harjoituksella voi oppia nopeasti isonkin ryhmän nimet.

NIMIEN OPETTELUPIIRI
Ollaan piirissä. Vapaaehtoinen oppilas aloittaa sanoen oman nimensä, seuraava sanoo edellisen ja oman nimensä, seuraava sanoo molemmat edelliset nimet ja lisää oman nimensä, ja näin mennään koko piiri läpi. Viimeiselle jää muistettavaksi kaikkien edellisten nimet ja oma nimi, mutta hänelle nimet ovat kertautuneet jo monta kertaa, ja muut voivat auttaa tarvittaessa. Tässä on avainsanana kuunteleminen! Ei ole vaikea harjoitus, vaikka voi kuulostaa siltä.

TERVEISET-NIMIHARJOITUS
Ollaan piirissä. Heitetään hernepussi/pallo/pehmolelu/paperitollo satunnaisesti jollekin muulle piirissä olevalle, ja sanotaan keneltä sai terveisiä (eli keneltä sai pallon), ja kenelle lähettää terveisiä (eli kenelle lähettää pallon) näin: "sain terveisiä Rikulta, ja lähetän terveisiä Kertulle" (heittää pallon Kertulle). Pallo pitää heittää aina jollekin, jolla se ei ole vielä käynyt, ja lopuksi heitetään opelle.

LÄPSY
Istutaan piirissä, yksi keskellä. Joku huutaa jonkun toisen nimen, ja keskellä olijan täytyy läpsäistä tätä nallella/tyynyllä/sanomalehtikierteellä polveen. Jos piirissä seisoja ehtii huutaa jonkun toisen nimen, mitään ei tapahdu, mutta jos hän ei ehdi huutaa kenenkään nimeä ennen humautusta, hän tulee keskelle. Hauska, fyysinen harjoitus. Ryhmän täytyy jo hiukan tietää ennestään toistensa nimiä, mutta tässä nimet kertautuvat hyvin.

KÄSI OLKAPÄÄLLE — ALOTTAVAN RYHMÄN VERSIO
Opettaja pyytää oppilaita laittamaan käden sen olkapäälle,
a) jonka on tavannut joskus aiemmin.
b) jonka on tavannut ihan kaikista ensimmäisenä. (Jos joku kohtasi kaikki ryhmäläiset vasta samana päivänä, voi valita sen, kenet huomasi/näki ensimmäisenä.)
Pyydä oppilaita palauttamaan keskenään mieleen tilanteet, joissa ovat ensi kertaa tavanneet. Anna keskustelulla aikaa hetki.
c) joka on uusin tuttavuus.
d) jonka kanssa on vaihtanut sanoja vähiten.
e) jonka kanssa on vaihtanut sanoja eniten.
f) Käsi uudestaan sen oppilaan olkapäälle, jonka on tavannut ensin.
Kysy kaikilta viimeisessä tehtävässä muodostuneilta ryhmiltä, missä ja miten he ovat tavanneet. Voit kysellä vielä tapaamiseen liittyviä yksityiskohtia. Kerrottuaan oppilaat voivat mennä istumaan ja kyselykierrosta jatketaan niin kauan, että kaikki ovat kertoneet tarinansa (toki ei tietenkään pidä pakottaa, jos joku ei halua ottaa puheenvuoroa). Lopuksi voidaan todeta, että ryhmä tuntuu heti paljon tutummalta.


ILMAPIIRIÄ PARANTAVIA HARJOITUKSIA

Yhteishenkeä ja hyvää ilmapiiriä on tarpeen ylläpitää myös ryhmän myöhemmissä vaiheissa, ei ainoastaan ryhmän muodostumisen alkuvaiheissa. Ilmapiiriä parantavien ryhmäyttämisharjoitusten avulla ryhmän jäsenet saavat tukea toistensa kohtaamiseen myönteisessä hengessä.


FIILISJANA
Fiilisjanassa oppilaita pyydetään asettumaan kuvitteelliselle janalle sen mukaan, millä fiiliksellä on juuri nyt. Toisessa päässä luokkaa on ”superhyvä fiilis”, toisessa päässä ”superhuono fiilis”, ja välissä on jotain siltä väliltä. Kun oppilaat ovat asettuneet janalle, halukkaat voivat kommentoida, miksi seisovat siellä, missä seisovat. Ketään ei painostetan ottamaan puheenvuoroja, mutta myös negatiiviset ulostulot kuunnellaan ja hyväksytään. Tässä kohtaa voi muistuttaa, että kaikki tunteet sallittuja ja ne saa tuoda asiallisesti ilmi, vaikkei kaikki käytös toki olekaan sallittua.

HERÄÄMISJANA
Oppilaita pyydetään muodostamaan jana niin, että toisessa päässä ovat ne, jotka ovat heränneet tänään aikaisimmin, ja toisessa päässä ne, jotka ovat heränneet myöhäisimmin. Kun jana on muodostettu, voidaan keskustella siitä, miksi jotkut ovat heräänneet aikasisin, onko se kullekin tyypillistä jne. Puheenvuoroja voi antaa niille oppilaille, jotka haluavat osallistua keskusteluun. Jos toiset eivät halua keskustella, ei ole pakko osallistua keskusteluun.

MUISTOJANA KESÄLOMAN JÄLKEEN
Opettaja kertoo aluksi, että aikajanan toisessa päässä kesäloman alku, ja lopussa kesäloman loppu. Sitten oppilaita pyydetään asettumaan siihen kohtaan aikajanaa, jossa tapahtui jotain kivaa. Opettaja voi sijoittumisen jälkeen kysellä joiltain oppilailta, miksi he seisovat juuri siinä kohdassa. Ei kannata kuitenkaan painostaa; jos joku ei mielellään kerro, kysy joltain toiselta. Voihan olla, että jollain on ollut todella huono kesäloma eikä koe tapahtuneen mitään kivaa. Opettaja voi myös muistuttaa ennen tehtävää, että niitä kivoja asioita voi olla ihan yksinkertaiset asiat, kuten nukkuminen ja lepo.

MUISTOJANA JOULULOMAN JÄLKEEN
Opettaja kertoo aluksi, että aikajanan toisessa päässä joululoman alku, ja lopussa joululoman loppu. Sitten oppilaita pyydetään asettumaan siihen kohtaan aikajanaa, jossa tapahtui jotain kivaa. Opettaja voi sijoittumisen jälkeen kysellä joiltain oppilailta, miksi he seisovat juuri siinä kohdassa. Ei kannata kuitenkaan painostaa; jos joku ei mielellään kerro, kysy joltain toiselta. Voihan olla, että jollain on ollut todella huono joululoma eikä koe tapahtuneen mitään kivaa. Opettaja voi myös muistuttaa ennen tehtävää, että niitä kivoja asioita voi olla ihan yksinkertaiset asiat, kuten nukkuminen ja lepo.

KESÄLOMALTA PALUU -BINGO (PDF-liite sivun alaosassa)
Kesälomalta paluu -bingossa pyritään saamaan kaksi viiden suoraa (pystyyn, vaakasuoraan tai vinottain) keräämällä luokkakavereiden nimiä laatikoihin, joissa on väitteitä kesälomaan liittyen. Voi kysyä esimerkiksi, että "Uitko kesällä järvessä?" ja jos luokkakaveri vastaa että "Uin", voi kirjoittaa laatikkoon sen oppilaan nimen. Sitten siirrytään seuraavan keskustelukumppanin luokse. Kun saa kaksi viiden suoraa eri nimiä, saa huutaa bingo!

JOULULOMALTA PALUU -BINGO (PDF-liite sivun alaosassa)
Joululomalta paluu -bingossa pyritään saamaan kaksi viiden suoraa (pystyyn, vaakasuoraan tai vinottain) keräämällä luokkakavereiden nimiä laatikoihin, joissa on väitteitä joululomaan liittyen. Voi kysyä esimerkiksi, että "Tunnetko itsesi levänneeksi?" ja jos luokkakaveri vastaa että "Tunnen", voi kirjoittaa laatikkoon sen oppilaan nimen. Sitten siirrytään seuraavan keskustelukumppanin luokse. Kun saa kaksi viiden suoraa eri nimiä, saa huutaa bingo!

ESITTÄYTYMINEN PAREITTAIN (jatkavan ryhmän versio)
Tämä on muunnos Jäänmurtaminen- nimiharjoituksesta. Oppilaat jaetaan sattumanvaraisesti pareiksi. Jos osallistujia on pariton määrä, opettaja osallistuu myös. Toinen parista esittelee itsensä ja kertoo hieman jostain haluamastaan viime opiskeluvuoden asiasta (esim. oma opiskelumotivaatio, jonkin kiva tapahtuma, aine josta tykkäsi tai ei tykännyt, tms) toiselle minuutin ajan, ja sitten roolit vaihdetaan. Pareille kerrotaan ennakkoon, että esittelyn jälkeen heidän tulee yrittää muistaa kaikki mitä toinen kertoi, ja kertovat ne asiat muille. On siis hyvä muistaa kuunnella pariaan! Parin esittely voi kuulostaa esim. tältä: ”Tässä on Laura. Laura tykkäsi viime vuonna köksästä, koska pääsi tekemään itse eikä tarvinnut niin paljon istua paikoillaan.”

VASENKÄTISET MUOTOKUVAT
Opettaja jakaa luokan sattumanvaraisesti pareiksi. Parit piirtävät toisistaan väärällä kädellä (vasemmalla, jos oikeakätinen ja toisin päin) toisistaan muotokuvan ja signeeraavat työt. Jokainen saa pitää itsellään itsestään piirretyt kuvat. Piirrokset tehdään uuden parin kanssa yhteensä kolme kertaa, jonka jälkeen jokainen esittelee itsensä jonkun saamansa piirustuksen kautta.

JUTTUJONO
Pyydä oppilaita asettumaan kahteen vastakkaiseen jonoon niin, että kaikilla on pari. Anna oppilaille aihe, josta keskustellaan muutaman minuutin verran (opettaja voi painottaa, että molemmille tulee antaa puheenvuoro, koska kyse on keskustelusta). Opettajan merkistä, pari vaihtuu niin, että toinen jono pysyy aina paikallaan, ja toinen jono siirtyy askeleen eteenpäin (jonossa ensimmäisenä ollut siirtyy jonossa viimeiseksi). Tavoitteena on saada sellaisetkin oppilaat, jotka eivät muuten vaihtaisi mielipiteitä tai kuulumisia keskenään, jutustelemaan edes hetki. Huom! Turvattomassa ryhmässä oppilaat todennäköisesti vastaavat vain muutamalla sanalla, mutta sekin riittää. Jos kaksi minuuttia näyttää olevan liian pitkä tai lyhyt aika keskusteluun, aikaa voi muuttaa.
Keskustelun aiheita:
-Hauskin lomatekeminen
-Kivoin harrastukset
-Lempimusiikki
-Kivoin eläinkokemus/kivoin eläin
-Paras ruoka
-Paras leffa
Jne.

HIGH FIVE
Oppilaat muodostavat sisä- ja ulkopiirin niin, että sisä- ja ulkopiiriläiset ovat vastakkain pareina. Jos oppilaita on pariton määrä, opettaja menee mukaan. Ensimmäiselle parille annetaan normaali high five eli läpätään parin kanssa kämmen kämmentä vasten. Sitten vaihtuu pari ja high five-tapa. Ulkopiiri siirtyy kunkin high fiven jälkeen aina yhden pykälän oikealle, sisäpiiri pysyy koko ajan paikallaan. Seuraavan parin kanssa ”high faivataan”
- pikkurillillä
- peukalolla
- kyynärpäällä
- olkapäällä
- polvella
- nilkalla
- päkiällä
- selällä
- lantiolla
- takaraivolla (varovasti!)
- jne

… Harjoitus jatkuu niin kauan kun alkaa kyllästyttää tai high five -ideat loppuvat.

PIKADEITTI
Muodostetaan sattumanvaraiset parit, joista toinen menee sisä- ja toinen ulkopiiriin kasvot vastatusten. Jos oppilaita on pariton määrä, opettaja menee mukaan. Opettaja antaa kysymyksen, johon jokainen vastaa yhdellä sanalla. Vastauksen jälkeen sisäpiiri liikkuu askeleen myötäpäivään, jolloin pari ja kysymys vaihtuvat.
Kysymyksiä:
Jos olisit lomamatka, minne suuntautuisit?
Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?
Jos olisit kouluaine, mikä aine olisit?
Musiikkikappale?
Ruoka?
Puu?
Vuodenaika?
Väri?
Harrastus?
Hyönteinen?
Koirarotu?
Leffa?
Jne.

ERILAISUUDEN KUKKA (tarvikkeet: paperia ja kyniä)
Jaa osallistujat sattumanvaraisesti 45 hengen pienryhmiin. Ryhmiin jaon voi tehdä toiminnallisesti niin, että pyydät osallistujia muodostamaan jonon esimerkiksi sukkien värin mukaan tummimmasta vaaleimpaan. Anna tämän jälkeen osallistujille numerot yhdestä viiteen. Ykköset muodostavat yhden ryhmän, kakkoset toisen ja niin edelleen.
Ryhmien tehtävä on laatia ryhmäläisten ominaisuuksia kuvaava kukka, jossa on pyöreä keskusta ja yhtä monta isoa terälehteä kuin ryhmässä on jäseniä. Lisäksi tehdään sama määrä pienempiä väliterälehtiä.
Harjoitus aloitetaan leikkaamalla tarvittavat osat. Ryhmän tehtävänä on aluksi miettiä 1–3 positiivista asiaa tai ominaisuutta, jotka ovat sen kaikille jäsenille yhteisiä. Ominaisuus tai asia kirjoitetaan kukan keskustaan. Toisessa vaiheessa jokainen ryhmäläinen pohtii itsestään yhdessä muiden kanssa jonkin ominaisuuden tai asian, jota muilla ryhmän jäsenillä ei ole. Tämä ominaisuus tai asia kirjoitetaan isoon terälehteen. Kolmannessa vaiheessa mietitään jokin asia tai ominaisuus, joka yhdistää vierekkäisiä ryhmän jäseniä. Nämä ominaisuudet tai asiat kirjoitetaan pieniin väliterälehtiin. 

Harjoituksen voi myös tehdä käänteisessä järjestyksessä miettimällä ensin ryhmän jäsenten yksilöllisiä ominaisuuksia ja lopuksi kirjoitetaan ryhmän yhteiset nimittäjät kukan keskustaan. Kun kukka on valmis, jokainen ryhmä esittelee työnsä muille.

Huom! Erilaisuuden kukka -harjoitus vaatii oppilailta hieman keskustelukykyä, joten tämä ei toimi, jos oppilaat eivät ole sellaisella turvallisuuden tunteen tasolla, että uskaltaisivat jutella toistensa kanssa. 

KERRON ITSESTÄNI MYÖNTEISTÄ
Istutaan piirissä. Opettaja pyytää oppilaita miettimään itsestään yhden piirteen/ominaisuuden, johon on tyytyväinen. Se voi olla mikä tahansa, kunhan se on myönteinen asia: taito, kyky, luonteenpiirre, kouluaine jossa on hyvä, vaatekappale johon on tyytyväinen, muu ulkonäköseikka jne. Ominaisuuksia voi pohtia kaverinkin kanssa. Kun kaikki ovat valinneet yhden seikan, jokainen sanoo tämän suoralla ryhdillä ylpeästi ääneen vuorotellen.
Huom! Joillekin oppilaille on vaikea keksiä myönteisiä asioita (ja juuri heille tämä harjoitus on erityisen tärkeä!). Silloin on hienoa, jos opettaja pystyy sanomaan heille jotain positiivista omasta näkökulmastaan, esim. olet kohtelias / hyväkäytöksinen / yritteliäs / eloisa / hyväntuulinen / huumorintajuinen / hauska / ilmaisuvoimainen / jokin yksittäinen onnistuminen tms. Harjoitus sopii parhaiten sellaiselle ryhmälle, jonka opettaja tuntee, jotta hän voi tarvittaessa auttaa positiivisten ominaisuuksien keksimisessä.

MUODOSTETAAN JONOJA
Mennään opettajan ohjeen mukaiseen jonoon, esim. syntymäpäivän/etu- tai sukunimen alkukirjaimen mukaan/ lähiosoitteen alkukirjaimen mukaan/äidin tai isän etunimen alkukirjaimen mukaan/hiusten tummuuden mukaan/koulumatkan pituuden mukaan/lemmikkien määrän mukaan/sisarusten määrän mukaan. Tehtävän suorittaminen vaatii oppilailta keskustelua muiden kanssa.

RIKKINÄINEN TULOSTIN
Porukka jaetaan kahteen jonoon, jossa on yhtä paljon oppilaita. Jos oppilaita on pariton määrä, opettaja menee mukaan. Jonojen takimmaiset oppilaat sopivat keskenään (piirtävät paperille), jonkun (ainakin aluksi yksinkertaisen) kuvion, jonka seuraavaksi piirtävät yhtä aikaa omassa jonossaan edessään olevan selkään. Tämä piirtää saamansa kuvion edessään olevan selkään, jne. Kun piirros saapuu jonon eteen, jonon etummaiset käyvät piirtämässä kuvion taululle. Lopuksi jompi kumpi takimmaisista käy piirtämässä alkuperäisen kuvion, ja voidaan vertailla, kumpi jono oli lähempänä. Otetaan uusiksi kunnes alkaa kyllästyttää.

FORMULA
Oppilaat seisovat piirissä. Muodostetaan kaksi joukkuetta, esim. siniset ja punaiset. Jaa oppilaat joukkueisiin siten, että piirissä joka toinen kuuluu siniseen joukkueeseen ja joka toinen punaiseen joukkueeseen. Jos oppilaita on pariton määrä, mene itse mukaan. Toiselle joukkueelle annetaan sininen pallo, toiselle punainen (tai leikkiauto, servietti, tyyny, hernepussi tms.) Pallot lähtevät kulkemaan piirin vastakkaisilta puolilta myötäpäivään joukkuelaiselta seuraavalle (eli joka toiselle) mahdollisimman nopeasti. Halutessaan opettaja voi ohjeistaa pitämään ojentaessaan formulan ääntä. Pallot ajavat kilpaa, ja voittaja on se joukkue, jonka pallo ensimmäisenä ohittaa toisen joukkueen pallon. Muiden tehtävänä on kannustaa omaa joukkuetta. Jos pallo tippuu, se nostetaan mahdollisimman nopeasti takaisin peliin, kisa ei keskeydy pallon tippuessa. Jos opettaja ei osallistu itse, hänen on hyvä olla keskellä kannustamassa ja ohjeistamassa, meiningissä mukana.

HAUSKA TUTUSTUMISKILPAILU
Opettaja muodostaa luokasta sattumanvaraisesti viiden hengen ryhmiä. Ryhmäläiset seisovat rivissä. Opettaja määrää, millaiseen järjestykseen he rivissä asettautuvat: esim. nimien aakkosjärjestyksen, kengännumeron, pituuden tai syntymäkuukauden mukaan. Ryhmät voi myös käskeä muodostamaan erilaisia patsaita, eri kirjaimia jne. Ryhmät voivat miettiä toisilleen tutustumistehtäviä. Ryhmille annetaan nopeus- ja nokkeluuspisteitä.

SANA SANASTA
Ollaan piirissä. Ensimmäinen sanoo minkä tahansa sanan. Seuraava sanoo sanan, joka tulee edellisen sanasta mieleen. Opettajan on hyvä osallistua itsekin harjoitukseen.

TARINA LAUSE KERRALLAAN
Kerrotaan tarina piirissä lause kerrallaan. Tarinasta voi tulla ihan outo, mutta se ei haittaa. Pääasia että se on tehty yhdessä. Opettajan on hyvä osallistua itsekin harjoitukseen.

TARINA SANA KERRALLAAN
Kerrotaan tarina piirissä sana kerrallaan. Tarinasta voi tulla ihan outo, mutta se ei haittaa. Pääasia että se on tehty yhdessä. Opettajan on hyvä osallistua itsekin harjoitukseen.

AAKKOSLAUSEET
Ollaan piirissä ja joku aloittaa lauseen yhdellä sanalla. Seuraava jatkaa yhdellä sanalla, mutta tämän sanan täytyy alkaa samalla kirjaimella kuin ensimmäisen sanankin esim. koira -> kuorsasi -> kalliolla. Jokainen sanoo siis vain yhden sanan kerrallaan. Kun yksi lause on saatu muodostettua, aloitetaan seuraava lause. Lauseiden ei tarvitse välttämättä liittyä toisiinsa.

KIERTÄVÄ JOURNALISTI

Kiertävä journalisti -harjoituksessa oppilaat pääsevät hetkeksi haastattelijan rooliin. Opettaja jakaa jokaiselle oppilaalle eri kysymyksen sisältävän paperin (kysymyksiä alla), jossa on tyhjää tilaa vastauksille. Oppilaiden tehtävä on haastatella jokaista luokkakaveriaan ja kirjoittaa vastaukset paperiin (Huom! Paperiin ei kirjoiteta kenenkään nimiä!). 


Jos on hyvin aikaa, harjoituksen jälkeen voidaan vielä sekoitetaan paperit, jakaa porukka pienryhmiin ja tutkailla, mitkä asiat vastausten yleisyyden perusteella kuvaavat parhaiten juuri tätä luokkaa: ”Jos luokkamme olisi ihminen, millainen hän olisi?" Jos tämä vaihe suoritetaan, muistathan kertoa oppilaille ennen harjoituksen aloittamista, että papereita tutkaillaan lopuksi yhdessä. Huom! Oppilaat lähtevät helpommin tekemään harjoitusta, kun opekin osallistuu!


P.S. Tämä harjoitus voidaan toteuttaa TURVAVÄLEIN. Voit kokeilla harjoitusta myös ETÄNÄ niin, että jaat oppilaat pareiksi pienryhmähuoneisiin ja vaihdat järjestäen pareja niin, että kaikki oppilaat kohtaavat toisensa. Tätä en ole itse kokeillut, ja etäily tuo vuorovaikutukseen aina omat haasteensa, mutta aina kannattaa kokeilla! :)


Kysymyksiä:


MISTÄ LEFFASTA/KIRJASTA/MUSIIKISTA KAIKKIEN TULISI MIELESTÄSI TIETÄÄ? 

JOS KUTSUISIT LUOKKAKAVERIT SYÖMÄÄN LUOKSESI, MITÄ SÖISIMME? 

MITÄ TEIT TÄNÄÄN ENSIMMÄISEKSI, KUN HERÄSIT? 

MITÄ TEET YLEENSÄ ENSIMMÄISENÄ, KUN PÄÄSET KOULUSTA KOTIIN? 

MITÄ LOMAKOHDETTA SUOSITTELISIT MUILLE JA MIKSI? 

KAUNEIN PAIKKA, JOSSA OLET KÄYNYT? 

MINKÄ UUDEN TAIDON HALUAISIT OPETELLA? 

MITÄ TEKISIT, JOS VOITTAISIT LOTOSSA MILJOONA EUROA? 

MILLOIN VIIMEKSI TEIT JOTAIN TOSI KIVAA? 

MITÄ UUTTA ASIAA HALUAISIT KOKEILLA? 

MIKÄ AMMATTI KUULOSTAISI SINUSTA SIISTILTÄ? 

MIHIN HARRASTUKSEEN OSAISIT TUTUSTUTTA A LUOKKAKAVERISI? 

MIKÄ ON ONNENNUMEROSI? 

MISTÄ ASIOISTA PIDÄT OMASSA KOULUNKÄYNNISSÄSI ENITEN? 

MILLAISESSA TILATEESSA SANAT MENEVÄT SOLMUUN SUUSSASI? 

MIKÄ ON LEMPIVUODENAIKASI? MIKSI? 

JOS SAISIT JONKUN SUPERVOIMAN, MIKÄ SE OLISI? 

MITÄ TOIVOT TÄLTÄ LUKUVUODELTA? 

MISSÄ HALUAISIT OLLA JUURI NYT, JOS ET OLISI TÄÄLLÄ? 

MILLOIN VIIMEKSI AUTOIT JOTAKUTA JA MITEN? 

MILLÄ TAVOIN PYRIT OLEMAAN YSTÄVÄLLINEN MUITA KOHTAAN? 

MIKÄ ON LEMPIVÄRISI? MIKSI? 

MIKÄ OLI MUKAVINTA, MITÄ TEIT VIIMEISEN LUKUVUODEN AIKANA? 



RYHMIINJAKOMENETELMIÄ

Ryhmät on tärkeää jakaa aina sattumanvaraisesti, tai ainakin niin, etteivät oppilaat itse valitse ryhmiään. Näin vältämme aiheuttamasta tilannetta, jossa joku voi jäädä ulkopuolelle. Sattumanvaraisten ryhmien käyttö tukee ryhmän toimintaa aina. Oppilaat tottuvat sattumanvaraisiin ryhmiinjakomenetelmiin nopeasti, kunhan niitä käytetään.

JAKAMINEN
Jako 2.een tai 4:ään on varmasti tutuin ryhmiinjakotapa. Ykköset muodostavat ryhmän, kakkoset oman ryhmän jne. Jos halutaan esimerkiksi jakaa 18 hengen luokka3:n hengen ryhmiin, tehdään jako 6:een. Henkilöt voivat esimerkiksi nostaa oikean määrän sormia ylös, jotta ryhmäläiset löytävät toisensa. Tätä jakotapaa voi elävöittää soveltamalla alkuun alla olevan MUODOSTETAAN JONOJA –leikkiä. Tällä tavoin ryhmiin tulee sattumanvaraista vaihtelua eri kerroilla.

MUODOSTETAAN JONOJA
Muodostetaan jono esimerkiksi syntymäpäivän mukaan. Opettaja määrittelee jonon etu- ja takapään, esim. tammikuun alussa syntyneet eteen, joulukuun lopussa syntyneet taakse. Vaihtoehtoisesti etu- tai sukunimen alkukirjaimen mukaan / lähiosoitteen alkukirjaimen mukaan / äidin tai isän etunimen alkukirjaimen mukaan / hiusten tummuuden mukaan / hiusten pituuden mukaan / koulumatkan pituuden mukaan / lemmikkien määrän mukaan / sisarusten määrän mukaan.
Tämän jälkeen muodostetaan tarvittava määrä ryhmiä. Ohje voi olla esimerkiksi, että vierekkäiset muodostavat ryhmän tai voidaan ottaa jonossa luku esimerkiksi neljään. Toimintatapaa on hyvä vaihdella, jotta oppilaat eivät tiedä millä tavalla jako tullaan tekemään. Tämä on helppo, nopea ja useita variointitapoja tarjoava ryhmiinjakotapa.

NUMEROIDEN AVULLA
Laitetaan pussiin pareittain numeroita tarvittava määrä. Saman numeron pussista nostaneet oppilaat ovat ryhmä.

JONOJA HIUSTEN PITUUDEN MUKAAN
Muodostetaan jono hiusten pituuden mukaan. Opettaja pyytää tekemään parit niin, että a) pisin- ja lyhyinhiuksinen muodostavat parin, toiseksi pisinhiuksinen ja toiseksi lyhyinhiuksinen muodostavat parin, jne. b) pareilla on mahdollisimman samanpituiset hiukset keskenään. Näin kaksi pisinhiuksista muodostaa parin, kaksi lyhyinhiuksista muodostaa parin, jne.

RYHMIIN JAKAUTUMINEN MIELIPIDEJANAN AVULLA
Opettaja pyytää oppilaita muodostamaan janan, jonka ääripäissä on esim: "Lisätään koulupäivän tehokkuutta poistamalla välitunnit" ja "Pidennetään välitunteja, koska ne ovat koulupäivän parasta aikaa". Voit muodostaa ryhmät janan lopusta tai alusta käsin, tai ottaa luvun niin, että saatte tarvittavan kokoisia ryhmiä.

JONO SYNTYMÄPÄIVÄN MUKAAN
Muodostetaan jono syntymäpäivän (ei vuosilukua) järjestyksen mukaan. Opettaja pyytää tekemään parit niin, että a) parit viettävät syntymäpäiviään keskimäärin mahdollisimman samaan aikaan muiden parien kanssa. Näin ensin syntymäpäiviään ja viimeksi syntymäpäiviään viettävä muodostavat parin, toisena ja toiseksi viimeisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavat parin, jne. b) parin jäsenet viettävät syntymäpäiviä mahdollisimman samanaikaisesti. Näin kaksi ensimmäisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavat parin, jne.

SAMANLAISET
Opettaja laittaa oppilaat tai pyytää oppilaita menemään ryhmiin housujen, kenkien, paidanvärin, kengän koon, silmien värin mukaan tms. Jos jossain ryhmässä on vähemmän kuin toisissa, opettaja lopuksi yhdistelee ryhmiä suuremmiksi tai hajottaa pienemmiksi.

LEGOPALIKAT
Opettajalla on pussissa erilaisia legopaloja. Opettaja antaa oppilaiden valita yhden kukin, ja samanmuotoiset/samanväriset/erimuotoiset legot muodostavat ryhmän.

PALAPELI
Apuna voi käyttää vaikkapa postikortteja, jotka leikataan yhtä moneen osaan kuin ryhmään halutaan jäseniä. Palat asetetaan lattialle tai pöydälle. Opettaja voi myös jakaa sattumanvaraisesti paloja oppilaille. Jokainen ottaa palan ja etsii kortin muiden palojen omistajat. Ehjä kortti muodostaa ryhmän. Postikorttien sijaan voi myös käyttää lehdistä leikattuja kuvia.

ERIVÄRISET LAPUT
Opettaja pyytää oppilaita nostamaan kädestään yhden lapun. Oppilaat saattavat odottaa, että samanväriset laput muodostavat yhden ryhmän, mutta opettaja ilmoittaakin, että yhdessä ryhmässä tulee olla yksi väri kutakin.

PARISTA RYHMÄKSI
Tämä toimii, jos ryhmän jäseniä on parillinen määrä. Opettaja ohjeistaa oppilaita etsimään itselleen parin. Sitten muodostetaan 2 parista 4 hengen ryhmä. Mahdollinen ylijäämäpari voidaan sijoittaa siten, että yhdestä ryhmästä tulee kuuden hengen ryhmä.
TAI
Opettaja ohjeistaa oppilaita etsimään itselleen parin. Sitten etsitään parin kanssa toinen pari, joka on jollain tavalla erilainen.

NUMERORINGIT
Oppilaat kulkevat tilassa sikin sokin, ja opettaja huutaa lukuja. Oppilaat muodostavat mahdollisimman nopeasti ryhmiä luvun mukaan. Jos joku jää yksin, hänet otetaan mahdollisimman nopeasti johonkin ryhmään mukaan. Tässä on hyvä korostaa, että kaikki pitää tehdä niin nopeasti kuin mahdollista. Opettaja voi lopuksi vielä vaihtaa oppilaiden ryhmiä, jos haluaa.

SATUNNAISEN SYSTEMAATTISTA
Jokaiselta osallistujalta kysytään kysymys. Kysymykset voivat olla mitä kummallisimpia valintoja eri asioiden välillä, esim. Maksalaatikko, rusinoilla vai ilman? Verkkolehti vai paperilehti? Vanilja- vai mansikkajäätelö? Kissa vai koira? Helsingin Sanomat vai 7 Päivää? Sukkahousut vai pitkät kalsarit? Rantaloma vai kaupunkiloma? Maalla vai kaupungissa? Iltalehti vai Iltasanomat? Lätkämatsi vai ooppera? Laulaminen vai soittaminen? Sekkari vai rakkausromaani? Hernekeitto, sinapilla vai ilman? Vastauksesta riippumatta opettaja määrää sattumanvaraisesti, mihin ryhmään vastaaja menee. Lopuksi voidaan miettiä, oliko vastauksilla merkitystä. Tämä on hyvä tapa, jos halutaan tietyt oppilaat eri ryhmiin, mutta halutaan tehdä jako hauskalla tavalla.

PELIKORTIT
Samaa maata olevan kortin saaneet muodostavat ryhmän. Myös ässät, kuutoset ja ysit voivat olla ryhmä.

RYHMÄJAKO TEHDÄÄN ONGELMANRATKAISUNA
Ryhmiinjako tehdään ongelmanratkaisuna esimerkiksi osallistujien vaatteiden värien, nappien lukumäärän, kenkien tai sukkien tms. mukaan. Ryhmiin voi koota samanlaisia tai erilaisia. Tämä jakotapa vaatii ohjaajalta nopeaa havainnointia ja johtopäätösten tekoa. Ohjeina voisi antaa esimerkiksi seuraavia: a) Ryhmässä tulee olla edustettuna musta, punainen, sininen ja joku muu väri. Ryhmässä tulee olla sekä tyttöjä että poikia mahdollisimman sama määrä. b) Kaikilla tulee olla jotain eriväristä. Ryhmässä tulee olla edustettuna tyttöjä ja poikia mahdollisimman sama määrä. Vähintään yhdellä ryhmän jäsenellä tulee olla jotain raidallista, ruudullista tai muuten kuviollista.

VIERAUS
-Etsi itsellesi ryhmäläiset/pari, joita/jota et vielä tunne hyvin.
-Etsi itsellesi ryhmäläiset/pari, joiden/jonka kanssa et ole vielä jutellut tänään.
-Muodostakaa ryhmä, jossa on yksi aiheeseen perehtynyt.

PARIN/RYHMÄN ETSIMINEN TERVEHDYKSIEN AVULLA
Opettaja on tehnyt valmiiksi lappuja, joihin on kirjoitettu tervehdyksiä eri kielillä. Lappuja on aina kaksi samanlaista. Jokainen leikkijä saa oman lapun. Tämän jälkeen he lähtevät etsimään pariaan toistamalla omaa tervehdystään.

VÄRILAPPUJEN MUKAAN
Opettaja varaa riittävästi erivärisiä lappuja (väreinä voi käyttää myös värikyniä tai tusseja) kaksi kappaletta kutakin väriä. Ryhmän jäsenet valitsevat silmät kiinni itselleen värilapun. Samanväriset muodostavat parin.

NARUJEN PÄIDEN AVULLA
Opettaja varaa itselleen tarvittavan määrän noin metrin mittaisia naruja. Hän ottaa kiinni narujen keskeltä, jolloin narujen päät jäävät roikkumaan. Kukin ottaa narun päästä kiinni. Kun kaikki ovat ottaneet narun päästä kiinni, opettaja irrottaa narut. Samassa narussa kiinni olevat muodostavat parin.


TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOHARJOITUKSIA


Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelussa on tärkeää, etttä opettaja ymmärtää ja tietää, mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat, jotta harjoituksista on konkreettista hyötyä oppilaiden vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Toiminnallisten harjoitusten avulla oppimisessa on tärkeää myös harjoitusten jälkeen käytävä keskustelu. Purkukysymyksinä voi olla esimerkiksi: Miltä harjoitus tuntui? Mitä havaintoja teit? Mikä oli helppoa, mikä vaikeaa? Mitä opit? On tärkeää muistuttaa oppilaille, että kaikki tunteet ovat sallittuja, vaikka kaikki käytös ei olekaan.


TUNNEALIAS (TUNNELISTAN AVULLA)

Tämän harjoituksen avulla voidaan harjoitella tunnesanastoa. Tulosta ensin 104 tunnetta OPH:n sivuilta. 1. vaihe: Opettaja valitsee tunnelistasta yhden tunteen kerrallaan, ja selittää oppilaille keksittyjä tilanteita, jotka saattavat herättää tämän tietyn tunteen. Oppilaiden tehtävä on arvata, mikä tunne kussakin tarinassa on kyseessä - pisteitä voi jakaa leikkimielisesti oikean tunteen arvaajalle.

2. vaihe: Oppilaat valitsevat tunnelistasta yhden tunteen kerrallaan, ja selittävät toisilleen keksittyjä tilanteita, jotka saattavat herättää tämän tunteen. Muiden tehtävä on arvata, mikä tunne kussakin tarinassa on kyseessä - pisteitä voi jakaa leikkimielisesti oikean tunteen arvaajalle. 

HUOM! Jos oppilaat eivät koe halukkuutta selittää tunteita toisilleen, voidaan pitäytyä vaiheessa 1.


TUNNEPANTOMIIMI

Tämän harjoituksen avulla voidaan tutustua tunteiden ilmaisuun. Opettaja pyytää oppilaita kulkemaan tilassa ja laittaa musiikin soimaan. Opettaja pysäyttää musiikin ja sanoo jonkin tunteen (kannattaa aloittaa helpoimmin ilmaistavista tunteista, ettei mene heti liian vaikeaksi). Musiikin pysähtyessä oppilaiden tehtävä on kuunnella tunne ja ilmaista sitä lähimpänä oleville oppilaille - toisiin ei kuitenkaan saa koskea. Sitten musiikki ja tilassa kävely jatkuu, kunnes opettaja taas pysäyttää musiikin ja sanoo seuraavan tunteen. Harjoituksen jälkeen voidaan keskustella, mitä tunnetta oli helpointa ilmaista, mitä vaikeampaa. Tai mitkä tunteet olivat sanoina hyvin tuttuja, mitkä vähemmän tuttuja. Voidaan pohtia myös, miksi toisten tunteiden ilmaisu on vaikeampaa kuin toisten.

HUOM! Harjoitus toimii parhaiten alakoululaisten kanssa, mutta toimii myös yläkoululaisilla silloin, jos ryhmä on sen verran turvallinen, että oppilaat uskaltavat hieman heittäytyä tuottamaan ilmeitä ja eleitä.


KATSEET KOHTAAVAT

Pyydä oppilaita seisomaan piirissä. Ohjaa oppilaita katsomaan vasemmalla puolellaan olevaa. Sen jälkeen pyydä siirtämään katse seuraavaan, ja taas seuraavaan, ja niin edelleen. Katseen pitää pysähtyä hetkeksi järjestyksessä jokaiseen piirissä olevaan. Jos kaksi ihmistä huomaa katsovansa toisiaan silmiin, he nyökkäävät toisilleen hyväksyvätsi ja vaihtavat hiljaa keskenään paikkoja. Uudella paikalla katsotaan taas ensin vasemmalla puolella olevaa jne. Leikin aikana ei puhuta. Opettajan on hyvä itsekin osallistua harjoitukseen. Lopuksi kysy oppilailta, miltä harjoitus heistä tuntui. Oliko helppoa katsoa toisia silmiin? Mitkä asiat vaikuttavat siihen, onko helppoa vai vaikeaa katsoa toisia silmiin?


MIELIPIDEKESKUSTELUT

Harjoituksen aluksi on tärkeää käydä läpi kunnioittavan ja arvostavan vuorovaikutuksen periaatteet: Miten kuunnellaan ja ollaan läsnä? Miten keskustellaan kunnioittavasti, vaikka oltaisiin eri mieltä? Miten voidaan pyrkiä ymmärtämään toista paremmin? Esim. esittämällä kuten "miksi olet sitä mieltä?" tai pyytämällä toista tarkentamaan mielipidettään vaikkapa lauseella "Tuo on mielenkiintoista, kerro lisää", jne.


Harjoitusta varten ryhmä jaetaan puoliksi. Toinen puoli muodostaa sisäpiirin, toinen ulkopiirin. Ulko- ja sisäpiiriläisistä muodostetaan parit (ulkopiiriläinen + sisäpiiriläinen). Opettaja antaa aiheen, josta keskustellaan parin kanssa minuutin ajan kunnioittavan ja arvostavan vuorovaikutuksen periaatteiden mukaisesti. Matalan kynnyksen aiheita on lueteltu alla. Kun minuutti on kulunut, opettaja pyytää ulkopiiriä siirtymään pykälän oikealle. Sisäpiiri pysyy paikallaan. Näin pari vaihtuu, ja voidaan ottaa seuraava aihe keskusteluun uuden parin kanssa. Näin jatketaan siihen asti, kun ensimmäinen pari tulee kohdalle uudestaan.

HUOM! Jos keskustelua ei synny, tilanne voi kertoa ryhmän turvattomuudesta. Silloin kannattaa tehdä matalan kynnyksen ryhmäyttämisharjoituksia, ja siirtyä pidempiin keskusteluihin vasta, kun ryhmä on siihen valmis.


Kysymyksiä:

Kuuluuko ananas pizzaan?

Jos saisit minkä tahansa supervoiman, minkä haluaisit?

Jos voisit matkustaa ajassa, matkustaisitko tulevaisuuteen vai menneisyyteen?

Tuoko raha onnea?

Pitäisikö koulun alkaa aina vasta klo 10?

Pitäisikö älypuhelimet kieltää alle 7-vuotiailta?

Pitäisikö lasten/nuorten saada pelata niin paljon kuin haluavat?

Jääkiekko vai jalkapallo?

E-urheilu vai tavallinen urheilu?

Maksalaatikko - rusinoilla vai ilman?

Kuuluuko sämpylään laittaa ensin kinkku vai juusto?


LÄHTEITÄ JA MATERIAALIA

Fasilitointi luo uutta, Piritta Kantojärvi
Kaikille kaveri – Opas nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kuulun! – Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lion’s Quest -koulutusmateriaali 
Mielenterveys voimaksi –kuvakortit, Suomen Mielenterveysseura
MLL Kouluttajan opas, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Porukka, jengi, tiimi – Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen, Aku Kopakkala
Ryhmäyttämisopas, MAST Maakunnallinen ohjausmalli
Ryhmää rakentamassa – Opas tutortoimintaan, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Ryppäästä ryhmäksi, Mikko Aalto

Suomen Mielenterveysseura Passi I Jakso 1: Myönteinen ilmapiiri
Vertaansa vailla –keskustelukortit, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 



LIITTEET







Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elävä oppiminen - ryhmäyttämistä ja vuorovaikutustaitoja